Uusi syksy, uudet burbeet

Moikkamoi!

Syksy 2018 on korkattu kuin jääkylmä Pepsi Max -pullo. Joten tehdään niin myös täällä blogin puolella!

Ensiksi pari sanaa siitä, miten olen päätynyt Follow:lle. Kesällä koin, että minun oli aika lähteä silloisesta työpaikasta, yliopiston ovien kuitenkin pysyessä kiinni. Raamattukoulu oli ollut mielessä jo pidemmän aikaa, mutta nyt se alkoi tuntua ajankohtaiselta. Koska pala sydäntäni on Espanjassa, halusin jotenkin yhdistää sen ja Raamatun opiskelun. Tämä yhtälö johti opetuslapseuskouluun, jossa pääsisin ensin syventymään Raamattuun, ja sitten kuukaudeksi rakastamaani maahan tekemään jotain merkityksellistä (lue: aktioon).

Tätä kirjoittaessa tulee kuluneeksi tasan kuukausi lukukauden startista. Valitettavasti itsellä pari viime viikkoa on mennyt sairastellessa. Astetta äkäisempi syyspöpö pääsi iskemään aiheuttaen ilkeän tulehduksen keuhkoihin. Kuluneen viikon olenkin lepäillyt kotona, Skypen kautta osalle oppitunneista osallistuen. Onneksi nettiin tulee lähes kaikki materiaalit mitä tunneilla käydään, niin ei pääse ihan putoamaan kärryiltä. Jos vointi sallii ja Luoja suo, niin ensi viikon alusta hyppään takaisin Isoon Arkeen - on tässä kerennytkin jo tulla ikävä!

Enkä muuten ole ainoa flunssan uhri - kuulin huhuja että viime viikon crossfit-tunnin osallistujamäärä oli huimat 5/13. Loput enemmän tai vähemmän kipeänä. Kaikkihan toki olisivat palavasti halunneet Tommin Tappotreeneihin vetämään verenmakuisia burpeita, siitä ei epäilystäkään!

Sairastelusta huolimatta syksy on ainakin omalta osaltani lähtenyt todella hyvin käyntiin. Tunneilla ollaan saatu kattavaa opetusta eri aiheista. Eikä ole tainnut vielä yhtäkään tuntia olla, missä ei jonkinlaista kyseenalaistamista tai väittelyä olisi tullut. :D Varsinkin apologetiikan metodit on aiheuttaneet kiivasta keskustelua, heh... mutta sehän on vain hyvä, että voi jakaa mielipiteitään! Mikä parasta, opettajalla riittää pinnaa ja perusteluja kyselijöille ja vastarannankiiskeillekin. Eikä kaikissa asioissa välttämättä olekaan mitään yhtä ja ainoaa oikeaa näkemystä. Opetuslapsena kasvaminen -kurssi on ainakin tähän asti ollut ikään kuin hengellisyydellä höystettyä psykologiaa. Onkin ollut kiva huomata, miten täällä otetaan ihminen kokonaisuutena huomioon: hengellinen, psyykkinen ja fyysinen puoli, kaikki tulee "ruokittua".

Meillä on huippu porukka, mihin mahtuu monenlaisia persoonia. Jokainen on tärkeä, ainutlaatuinen ja korvaamaton. Jokaiselle on oma paikkansa Isossa Suunnitelmassa. (Sori, näitä Isoja Heittoja ei voi välttää... Se on muuten paikallisen frisbeegolfradan nimi. Sitäkin ollaan pelailtu - varsinainen hengen hedelmien koettelulaji)... Siinä on tämän koulun suola; oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, hioutua ja kasvaa yhdessä ja erikseen. Olen saanut yllättyä, miten hyvä ryhmähenki meille jo nyt on muodostunut, ja syksy on kuitenkin vasta aluillaan. Meitä yhdistää sama Jumala, sama usko, mikä onkin paras perustus ihan kaikelle.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Puhalletaan yhteen hiileen, ja pidetään Jeesus keskipisteenä kaikessa, joka päivä. Silloin saadaan odottaa ja kokea mahtavia juttuja. Siunausta just sun päivään joka luet tätä! God is with you ♡

- Maija aka. Maikki

Hola hola!

Ensimmäinen reilu viikko Suomessa onkin jo vierähtänyt, ja Followin ryhmärämä aloittelee toista (ja toiseksi viimeistä) opiskeluviikkoaan aktion jälkeen. Paluu arkeen ja kotiutuminen Keuruun metsien keskelle hyytävään kylmyyteen on onneksi mennyt hyvin. Jokainen meistä varmasti kaipaa Espanjan aurinkoa näinä pimeinä aamuina, kun vaellamme zombeina kohti Isoa Pataa aamupalalle, mutta onneksi Tommin aurinkoinen hymy aamuisin valaisee päiväämme edes vähän.

Nyt onkin hyvä hetki palata Espanjan aurinkoisiin tunnelmiin, ja toiseksi viimeiseen aktioviikkoomme Fuengirolassa. Saimme etuoikeuden käydä kaksipäiväisen reissun Afrikan puolella, Marokossa, kokeneen suomalaisen lähetin johdolla. Matkaan lähdettiin Manosilta ensiksi ajamalla pari tuntia Tarifan satamaan, josta laivamme lähti. Pieniä mutkia tuli matkaan heti alussa, kun laiva, jolla meidän piti mennä, peruttiin. Saimme siis oppia tälläkin matkalla, että kaikki ei välttämättä mene aina niinkuin on suunniteltu, mutta meidän Jumalamme on järjestyksen Jumala, jolla on kaikki langat käsissään koko ajan. :-)  Pääsimme lähtemään seuraavalla laivalla neljän tunnin kuluttua. Odotusaika ei tuntunut pitkältä, kiitos sataman kahvilan Wifi-yhteyden ja Followilaisten kyltymättömän sometustarpeen.

Tangerissa ekana iltana meidän ''missiomme'' oli oikeastaan kierrellä rannalla ja kaduilla jutellen ihmisten kanssa. Toisena päivänä ennen laivan lähtöä kävimme basaarissa kiertelemässä kojuja ja harjoittelemassa tinkimistä (missä osa menestyi paremmin, osa huonommin). Basaarissa pojat pääsivät myös toteuttamaan suurta intohimoaan: kellojen ostamista! Saimme myös maistaa marokkolaisia perinneruokia ja avartaa makumaailmaamme.  Jotkut meidän porukastamme loivat kontakteja tälläkin reissulla esimerkiksi juttelemalla kojumyyjien kanssa. Itselleni ainakin valkeni vielä paremmin kontaktien luomisen tärkeys evankelioinnissa. Uskon, että reissu oli tosi uuden oppimista meille jokaiselle. Miten levittää evankeliumia maassa, jossa ei ole uskonnonvapautta? Meidän piti vain luottaa Jumalaan ja siihen, että hänen rakkautensa ja läsnäolonsa loistaa meistä joka hetki, mitä ikinä teemmekin tai sanommekin.

Mulle itselleni eniten mieleen jäänein kohtaaminen oli super herttaisen muslimitytön kanssa, jonka kanssa saimme jutella todella pitkään siitä, mihin hän uskoo ja mihin me uskomme. Tämä 20-vuotias tyttö ei kuitenkaan edes tiennyt, ketä ovat kristityt tai mikä on kristinusko. Ihmiset siis tietävät kuka on Jeesus, mutta eivät tiedä mitä Jeesus on tehnyt heidän puolestaan. Ollaanko me valmiita menemään ja kertomaan ihmisille, mihin me uskotaan?

-Hepe

Täällä Followlla mukana Hepe ja Terhi:

1. Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Terhi Karppinen ja asun nyt Keuruulla. Tulen monesta suunnasta. Syntynyt ja koulut olen käynyt Satakunnassa ja kotiseurakunta on Mikkelissä.

2. Miltä Followssa opiskeleminen on sinusta tuntunut?

Followssa opiskeleminen on ollut hyvin positiivinen juttu. Alkuun pelkäsin, että siellä on liian köykästä, mutta toisin kävi: hengellinen ravinto ja monipuolinen liikunta sekä yhdessäolo on ollut erittäin kattavaa ja mukavaa. Huumoria on kanssatovereilla riittänyt. Olen ollut myös iloinen siitä, että opettajamme on ollut erittäin ammattitaitoinen ja erilaiset näkökulmat eri asioihin on tuotu kattavasti esiin.

3. Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Tulevaisuuden haaveeni on olla ihmisten vierelläkulkijana, rakastaa ja saada asioita tapahtumaan. Viedä evankeliumia, iloa ja rakkautta eteenpäin, rukoillen kulkien ja Jumalaan luottaen.

4. Mikä raamatunkohta on puhutellut sinua viime aikoina erityisesti?

Kohta, joka on puhutellut minua viime aikoina on Matteus 10:16 : "Olkaa siis viisaat kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset". Mielestäni meidän ei kannata kulkea ajattelemattomasti, vaan pitää osata käyttää järkeä ja rukoiltava viisautta toimiin. Mielestäni Jumalan valtakunnan asioita saa enemmän eteenpäin kun ei toimi liian harkitsemattomasti.

5. Mikä on ollut parasta tässä syksyssä?

Parasta Followssa on ollut tutustuminen tähän porukkaan mikä meillä on ollut, yhdessäolo, evankeliointi ja uusien asioiden oppiminen. Uskon puolustustusta on ollut mielenkiintoista käydä läpi tunneilla, ja on ollut kivaa kun on saanut osallistua tuntityöskentelyyn/keskusteluihin tunneilla.

6. Mitä Follown jälkeen?

Follown jälkeen menen lähetyslinjalle ja mahdollisesti jossain kohtaa lähihoitajakouluun. Yrittäjyys kiinnostaa myös paljon.

Suosittelen Followia kaikille, jotka oikeasti haluavat oppia ymmärtämään tarkemmin Raamatun taustaa, jotta voisi ymmärtää, mitä käytännön esimerkit yms. ovat kirjoittajan aikana tarkoittaneet. Follow on hyvä paikka myös jos haluaa saada hyviä ystäviä, olla sitä mitä on ja elää todeksi Jumalan antamaa elämää ja löytää oman paikkansa elämässä.

1. Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Heljä (useimmten kutsutaan Hepeksi) ja tulen pienestä tuppukylästä nimeltä Tervo.

2. Miltä Followssa opiskeleminen on sinusta tuntunut?

Tää syksy Followssa on ollut ehdottomasti mun tähänastisen elämäni paras ajanjakso. Olen saanut kasvaa uskossa ja ihmisenä niin paljon aivan upeiden tyyppien ympäröimänä, ja päässyt kokemaan huikeita juttuja.

3. Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Tulevaisuuden haaveena on kulkea just sinne minne Jumala haluaa minua johdattaa.

4. Mikä raamatunkohta on puhutellut sinua viime aikoina erityisesti?

Mua on puhutellut kohta Jaak. 2:18 : "Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon".

5. Mikä on ollut parasta tässä syksyssä?

Koko kokonaisuus. Jos nyt yhden asian mainitsee, niin olen ihan älyttömän kiitollinen upeista ihmisistä, joihin olen saanut tutustua täällä.

6. Mitä Follown jälkeen?

Olen kuullut huhua, että kun kerran tulee Isoon Kirjaan opiskelemaan, niin täältä ei voi lähteä pois... :D Näin kävi, että jatkan siis itsekin lähetystyöharjoittelussa Team Actionlinjalla.

1. Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Linda ja tulen Lempäälästä Tampereen läheltä.

2. Miltä Followssa opiskeleminen on sinusta tuntunut?

Koko syksy on ollut täynnä yllätyksiä. Opiskelu on ollut hyvin intensiivistä ja erityisesti olen pitänyt opittujen asioiden tekemisestä käytännössä.

3. Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Minulla ei ole sen suurempia haaveita, ehkä tehdä lähetystyötä siellä mihin Jumala johdattaa. Haluan elää elämäni täysillä Jumalalalle, ehkä sen voi sanoa haaveeksi.

4. Mikä raamatunkohta on puhutellut sinua viime aikoina erityisesti?

Muusikin johtajalle, Daavidin psalmi. Herra, sinä olet minut tutkinut ja sinä tunnet minut. Sinä tiedät, milloin minä istun ja milloin nousen, sinä ymmärrät ajatukseni kaukaa. Polkuni ja maakuusijani sinä olet vaaksallani mitannut, kaikki minun tieni ovat sinulle tutut. Minun kielelläni ei ole sanaakaan, jota sinä, Herra, et täysin tuntisi. (Ps 139:1-4)

5. Mikä on ollut parasta tässä syksyssä?

En pysty sanomaan parhainta asiaa, mutta kärkipäässä on Jumala kanssa syvän suhteen rakentuminen sekä rakkaat ystävät ympärillä.

6. Mitä Follown jälkeen?

Suuntaan takaisin Isoon Kirjaan Team Action -kurssille. Olemme ensin kaksi viikkoa opistolla ja sitten suuntaamme maailmalle kuudeksi kuukaudeksi. Emme vielä tiedä minne, mutta Eurooppaan tämä tyttökolmikko (Lotta, Hepe ja minä) lähtee!!

Buenos dias!

Nyt kun aktio Espanjan kamaralla on päättynyt ja luokkamme on onnellisesti Suomessa ja nauttii aktion jälkeisestä vapaapäivästään, on hyvä aika kertoa, mitä kaikkea Espanjassa oikein teimme. Aktiomme kesti neljä viikkoa, joista ensimmäisen viikon vietimme siis pohjois-Espanjan Sabinanigossa, ja kolme viikkoa etelässä Fuengirolassa.

Manoksella, suomalaisen lähettipariskunnan perustamassa muslimityön keskuksessa, pääsimme tekemään erilaisia evankeliointimatkoja niin lähialueilla kuin jopa Marokossa asti. Aktiomme ohjelmaan kuului mm. se, kun jalkauduimme läheisen Los Pacosin kylään, jossa jaoimme traktaatteja ja pyrimme luomaan ihmisiin kontakteja ja kertomaan heille evankeliumia. Menimme myös pari kertaa Fuengirolan torille ja sen läheisyyteen evankelioimaan ja rukoilemaan ihmisten puolesta, sekä myymään tavaroita lähetystyön hyväksi. Totta kai osallistuimme myös Manoksella järjestettäviin jumalanpalveluksiin ja rukouskokouksiin todistusten, puheiden ja musiikin avulla. Osa meistä kävi rannalla pelaamassa lentopalloa paikallisten kanssa ja pyrki myös sitä kautta viemään evankeliumia eteenpäin, ja muutamana päivänä pääsimme myös pyöräilemään, kun lähdimme polkupyöräaktioon Malagaan ja Baenaan jakamaan traktaatteja. Toki myös omasta hengellisestä hyvinvoinnista tuli pitää huolta, ja sitä varten pidimme aamuisin (tai iltaisin) hartauksia, joissa rukoilimme ja luimme Raamattua yhdessä.

Aktiomme Espanjassa oli ainutlaatuinen ja upea kokemus, josta riittää muisteltavaa ja opittavaa vielä täällä Suomessakin! Ryhmähenkemme nousi uudelle ulottuvuudelle ja saimme paljon uusia tuttavuuksia. Osa meistä vaihtoi yhteystietoja uusien ystäviensä kanssa, ja jatkavat sitä kautta evakeliumin eteenpäin viemistä espanjalaisten, ja myös marokkolaisten, keskuuteen. Luulen, että suurimmalle osalle meistä traktaatin antaminen tai hengellisen keskustelun aloittaminen ei tuota enää yhtä paljon sydämentykytyksiä kuin aiemmin, sillä rohkeus lisääntyi sitä enemmän, mitä useammin lähdimme evankelioimaan. Kaiken kaikkiaan aktio oli onnistunut ja monelle meistä silmiä avartava kokemus, jonka aikana saimme laittaa käytäntöön tänä syksynä jo oppimiamme asioita ja oppia paljon uutta.

- Heidi

Menossa mukana olivat myös opiskelijamme Niko ja Ulla, joista alla vähän enemmänkin tietoa :)

1. Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Niko Metsälä ja tulen Joensuusta.

2. Miltä Followssa opiskeleminen on sinusta tuntunut?

Followiin lähteminen oli paras valinta omaan elämään. Followssa olen oppinut tärkeitä asioista Raamatun tulkitsemisesta ja Jumalan mielenmukaisesta elämästä.

3. Millaisia tulevaisuudenhaaveita sinulla on?

Tällä hetkellä suunnitelmat ovat vielä auki, mutta haaveina ainakin elämän perusasioita kuten vaimo, mielekäs työ ja tilat autoharrastusta varten (jos autoharrastus nyt on perusasia).

4. Mikä on lemppari raamatunpaikkasi? Miksi?

Sananlaskuja lueskellessani tuli samantien kaksi uutta lempijaetta Raamatusta: "Uutteruus ja harkinta tuo menestyksen, turha kiire vie köyhyyteen" (San. 21:5), ja "Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa" (San. 21:9). :D

5. Mikä oli mieleenpainuvinta aktiossa?

Mieleenpainvinta aktiossa oli se, kuinka leukoja vetämällä syntyy yhteyttä paikallisiin ihmisiin ja voi antaa traktaatin tai jotain muuta evankeliumista kertovaa. Totta kai myös vuoret ym. maisemat.

6. Mikä oli haastavinta aktiossa?

Haastavinta oli luottaa itseen, että osaisi kertoa oikealla tavalla Jeesuksesta. Ja vain kerran aktion aikana sain hyvää kahvia!

1. Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Ulla Marttila ja olen Mikkelin tyttöjä.

2. Miltä Followssa opiskeleminen on sinusta tuntunut?

Mielenkiintoista ja virkistävän erilaista on ollut. Yllätyin siitä, miten hyvää ja taidollista opetusta olen saanut. Tiukka raamatunlukuohjelma on syventänyt uskoani ja suhdettani Jumalaan.

3. Millaisia tulevaisuudenhaaveita sinulla on?

Näkyni/mielenkiintoni on auttaa sorrettuja, kaltoinkohdeltuja naisia, mahdollisesti myös ulkomailla. Kotimaassa olen aloitellut toimimalla sielunhoitajana, ja jatkan Ik-opistossa tammikuussa Tesiko-linjalla sielunhoito-opintojani. Myös nuoret ovat lähellä sydäntäni, enhän muuten olisi hakeutunutkaan Follow:iin nuorten keskelle.

4. Mikä on lemppari raamatunpaikkasi? Miksi?

Psalmi 34, erityisesti jakeet 5-6, ja jakeet 18-19: "asetan toivoni Jumalan hyvyyteen"! Psalmi 23 on myös erityisen rakas. Jaakobin kirjeen 2. luvun sanomasta on tullut tärkeä, kun tutkimme sitä Espanjassa.

5. Mikä oli mieleenpainuvinta aktiossa?

Maisemat vuorilta olivat ainutlaatuisia. Oma todistukseni seurakunnassa ja sen saama palaute ja puhujakutsu Espanjaan kesällä. Oli myös hauska oppia hieman espanjankieltä ja muutamia lauluja. Kaiken kokemansa tajuaa varmaan vasta ajan myötä.

6. Mikä oli haastavinta aktiossa?

Haastavinta aktiossa oli sopeutuminen eri tilanteisiin, ohjelmiin ja esiintymisiin, ja tietyt fyysiset rajoitteeni: nivelet olivat välillä kovilla, mutta ihmeen hyvin kuitenkin selvisin kaikista haasteista.

Hola!

Terveisiä Espanjasta!

Ensimmäinen viikko aktiosta on takana, ja täytyy sanoa että se meni kyllä nopeasti. Viikko sitten maanantaina suunnistimme Helsinki-Vantaan lentokentälle, ja saavuimme Pohjois-Espanjan Sabinanigoon myöhään samana iltana. Sabinanigossa tutustuimme paikalliseen lähettipariin ja osallistuimme seurakunnan tilaisuuksiin mm. todistusten, musiikin ja puheiden muodossa. Kävimme myös pariin otteeseen evankelioimassa ja rukouskävelyllä Sabinanigon keskustassa, ja vierailimme läheisen kaupungin, Huescan, seurakunnassa tekemässä suomalaista ruokaa seurakuntalaisille. Myös Huescassa osa meistä pääsi todistamaan kokouksessa ja opemme Tommi saarnasi.

Sabinanigossa sää oli aurinkoinen ja lämpöinen ainakin näin suomalaisen silmin katsottuna. Kaupunki sijaitsi vuorten keskellä ja maisemat olivat lumoavat. Yhtenä päivänä suurin osa meistä followlaisista käveli erään vuoren laelle ihailemaan maisemia, ja muina päivinä ehdimme tutustua Sabinanigon kaupunkiin ja kävimme mm. kurkkaamassa, miltä paikallinen katolinen kirkko näytti. Paikallinen suomalainen lähettipari tarjosi meille yhtenä iltana perinteisen espanjalaisen illallisen, ja saimme maistaa espanjalaisten suuressa suosiossa olevaa kuivattua sianlihaa (maistui paremmalta kuin miltä tässä kuulostaa!).

Eilen sanoimme heipat Sabille ja lähdimme kohti Fuengirolaa ja Manosta, suomalaisten ylläpitämää muslimityön keskusta. Sabinanigo jäi kuitenkin sydämiimme ja muistamme kaupunkia rukouksin. Sinne olisi mahtavaa palata vielä joskus uudestaan.

- Heidi

Lopuksi parin matkassa mukana olevan followlaisen esittely:

1. Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Hanna Järvinen ja tulen Tampereelta. 

2. Miltä Follow on tähän mennessä tuntunut?

Opetus on ollut mielenkiintoista ja laadukasta. Olen oppinut paljon täysin uusia asioita ja opetus on oikaissut vanhoja vääriä luuloja.

3. Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Tulevaisuudessa haaveena on tottakai toteuttaa omaa tehtäväänsä Jumalan suunnitelmassa, viime aikoina myös haaveet omasta perheestä on nousseet sydämelle mutta jos nyt ensin hankin koiran.

 4. Mitä Raamatun kirjaa olet lukenut viime aikoina ja mikä siinä on kolahtanut erityisesti?

Ensimmäistä Pietarin kirjettä, ja siinä kohta joka on täällä aktiossa hyvä pitää mielessä: 3:8. Olkaa kaikki yksimielisiä ja myötätuntoisia, osoittakaa veljesrakkautta, olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä.

5. Mikä on ollut aktiossa kivointa?

Hienointa on ollut espanjalaisiin tapoihin ja kulttuuriin tutustuminen. Upeat vuorimaisemat ovat myös olleet mieleenpainuvia.

6. Onko tämän matkan aikana ollut Suomea ja  Suomen syksykelejä ikävä?

Suomen pakkasia ja pimeyttä ei ole ikävä mutta 1,5v pikkuveli on joka päivä mielessä.

1.Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Janne ja tulen Degerbystä, Kirkkonummen vierestä. 

2. Miltä Follow on tähän mennessä tuntunut?  

Follow ja opiskelu Isossa Kirjassa on ollut tähän mennessä tosi mukavaa ja olen saanut mukavia kavereita.

3. Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Vähän vielä epävarmaa, töiden etsimistä ja jossain vaiheessa ehkä opiskeluiden jatkamista IK:ssa.

4. Mitä Raamatun kirjaa olet lukenut viime aikoina ja mikä siinä on kolahtanut erityisesti?

Ensimmäistä Pietarin kirjettä ja siinä kohta jossa puhutaan enkeleistä ja pahoista hengistä. 

5. Mikä on ollut aktiossa kivointa?

Varmaankin vuorelle kiipeäminen Sabinanigossa. 

6.  Onko tämän matkan aikana ollut Suomea ja Suomen syksykelejä ikävä?

Kavereita kyllä, mutta ei Suomen kylmyyttä.

Espanjan aktio lähestyy!

Nyt kun Suomen sääolot ovat muuttuneet kylmemmiksi ja lunta on ainakin täällä Keuruulla jo ihan liikaa, on hyvä aika suunnata nokka kohti Espanjaa (ja Marokkoa, jossa vietämme yhden yön aktion aikana)ja kertoa hieman niistä valmisteluista, joita olemme tehneet ennen kuin on aika lähteä matkaan.

Ennen aktiota on tietenkin pitänyt huolehtia useista käytännön asioista, kuten autojen vuokraamisesta Espanjassa ja aikataulujen ja aktion sisällön suunnittelemisesta. Olemme myös hieman opiskelleet kohdemaiden kulttuuria ja yrittäneet ottaa huomioon esimerkiksi paikalliset pukeutumissäännöt.  Lisäksi olemme huolehtineet muun muassa siitä, että passi ja rokotukset ovat ajan tasalla, ja sen vuoksi me, joilla ei niitä ole ollut, olemme vuoron perään kirmanneet ottamaan jäykkäkouristusrokotuksia ja (epäonnistuneita, ainakin mulla...) passikuvia. Olemme myös opetelleet hieman espanjankieltä (Que tal??) ja muutamia espanjankielisiä ylistyslauluja, joita tulemme laulamaan seurakunnan tilaisuuksissa: hauskaa on ollut muun muassa opetellessa vanhojen hyvien aikojen "Voittovoima" -laulua espanjaksi. Myös koko syksyn kestänyt opiskelu ja yhdessä viettämämme aika ovat olleet osaltaan valmistamassa meitä followlaisia (ja myös meitä apuohjaajia, ollaan jouduttu kestämään tuota rasavilli-luokkaa jo monta kuukautta!) tätä hetkeä varten, kun lähdemme valloittamaan Espanjaa, kohtaamaan siellä asuvia ihmisiä ja kertomaan evankeliumia Jeesuksesta.

Tässä vaiheessa yhteistä taivaltamme on hyvä alkaa hieman esittelemään meidän suloisia followlaisia, joiden kanssa on ollut ihana viettää tätä syksyä yhdessä ja joiden kanssa suuntaamme kohti Espanjaa ja Marokkoa. Aloitetaanpas esittelemällä kaksi opiskelijaa ja innokasta Jeesuksen seuraajaa, Lotta ja Miika.

1. Kukas olet ja mistä olet tänne Follow -opetuslapseuskouluun tullut?

Olen Lotta "Lode" Hämäläinen ja tupsahdin tänne Asikkalasta, Vääksyn yhteiskoulun ilmailulinjalta.

2. Miltä Follow ja opiskelu on tähän mennessä tuntunut?

Follow on tuntunut hyvältä, olen saanut vahvistua uskossa ja saanut myös paljon uusia ystäviä.

3. Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Pienestä asti olen haaveillut lähetystyöstä, ja osittain siitä syystä tänne tulinkin. Lentäminen olisi kiva yhdistää lähetyskutsuun, mutta se ei ole välttämätöntä.

4. Mikä raamatunkohta on puhutellut sinua viime aikoina?

Ilm. 21:4 on sellainen raamatunpaikka, joka on ollut aina lähellä sydäntä. Se on niin kaunis kohta. Tosin muitakin ihania ja puhuttelevia kohtia Raamattu on täynnä.

5. Mitkä ovat päällimmäiset ajatuksesi Espanjan aktioon liittyen?

Espanjaan meneminen tuntuu mahtavalta! Olen mahdollisesti menossa sinne keväällä pidemmälle jaksolle. En ole koskaan käynyt Espanjassa,ja nyt pääsen tutustumaan kaikkeen muuhunkin kuin vain johonkin turistirysään. Kaikin puolin on hyvät fiilikset reissuun.

6. Ja tärkein kysymys: montako kertaa olet myöhästynyt tänä vuonna tunneilta?

Muutaman kerran parin viikon aikana :D

1. Kukas olet ja mistä olet tänne Follow -opetuslapseuskouluun tullut?

Olen Miika Pakarinen ja tulen Suonenjoelta.

2. Miltä Follow ja opiskelu on tähän mennessä tuntunut?

Follow -opetuslapseuskoulu on ollut opettava ja rento kokemus, hyvät fiilikset.

3. Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Tulevaisuuden haaveina olisi käydä Israelissa ja tehdä lähetystyötä.

4. Mikä raamatunkohta on puhutellut sinua viime aikoina?

Joh. 5:24. Se paikka toi helpotusta syytösten keskellä.

5. Mitkä ovat päällimmäiset ajatuksesi Espanjan aktioon liittyen?

Iloiset fiilikset lähdöstä, jännityksellä odotan, mitä reissu pitää sisällään!

6. Ja tärkein kysymys: montako kertaa olet myöhästynyt tänä vuonna tunneilta?

Sanotaanko näin päin, että olen pari kertaa tullut ajoissa tunneille.

Seuraavan kerran postailemmekin sitten Espanjasta, kuullaan taas!

-Heidi

Ps. Loppuun vielä terveisiä yhdeltä opetuslapseltamme:

Kotimaan aktion kuulumisia

Aktioviikkomme alkoi sateisissa merkeissä. Säästä huolimatta tunnelma oli hyvä, ja lähdimme tiistaiaamuna kahteen autoon pakkautuneena kohti Vantaan Minttukirkkoa. Aktio kesti tiistaista sunnuntai-iltapäivään.

Alkuperäinen ajatus aktiossa oli sellainen, että vierailisimme läheisellä yläasteella kaksi kertaa päivässä pitämässä liikunnallisia välituntiaktiviteetteja, kuten esimerkiksi jalkapallon laukauskisaa nopeustutkaan, punnerruskisaa, kyykkykisaa, jenkkifutista ja köydenvetoa. Suunnittelimme ja harjoittelimme rastit etukäteen jo Keuruulla, ja odotimme innolla, että pääsemme vetämään rasteja yläasteelle. Koko viikko oli kuitenkin niin sateinen, että lopulta pääsimme koululle vain kaksi kertaa. Varauduimme joka kerta menemään paikalle, mutta koska näytti siltä, että sade vain jatkui ja jatkui, jouduimme usein perumaan välintuntivierailut.

Ne kaksi kertaa, jolloin vihdoin pääsimme koululle, olivat kuitenkin todella hienoja kokemuksia. Palaute koulun henkilökunnan taholta oli erittäin myönteistä ja rohkaisevaa. Kenties vielä hienompaa oli nähdä omin silmin, kuinka oppilaat innostuivat rasteistamme. Aluksi jännitti, että kuinkahan yläasteikäiset lähtevät mukaan välituntiaktiviteetteihin, mutta yllättävän moni heittäytyi täysillä mukaan.

Hengellisyyskyselyssä kysyimme ohikulkijoilta mielipiteitä uskon asioista. Kyselyn tarkoituksena oli toisaalta kartoittaa ihmisten henkilökohtaisia mielipiteitä uskon asioista, mutta toisaalta myös saada ihmiset ajattelemaan syvällisemmin elämän suuria kysymyksiä. Pääsääntöisesti teimme kyselyä pareittain tai pienissä ryhmissä. Kyselyn lopuksi kysyimme, onko vastaaja kiinnostunut kuulemaan, kuinka ihminen voi Raamatun mukaan pelastua.

Uskon, että hengellisyyskyselyjen tekeminen oli jokaiselle aktiolaiselle pohjimmiltaan hyvä ja positiivinen kokemus. Toki samalla hengellisyyskyselyn tekeminen oli myös haasteellista, ja moni aktiolainen joutui todella menemään omalle epämukavuusalueelleen kyselyä tehdessä. Itsekin ujona ihmisenä huomasin, että ei todellakaan ole helppoa mennä puhumaan täysin vieraalle ihmiselle ja vieläpä kysellä häneltä uskon asioista. Välillä kyselyä tehdessä tuli kurja olo, kun ihmiset yksi toisensa jälkeen torjuivat pyynnön kyselyyn vastaamisesta. Moni ei kiireeltään kerinnyt vastata, tai uskon asiat eivät muuten vain kiinnostaneet. Kuitenkin jokaisella aktiolaisella oli hengellisyyskyselyjen aikana arvokkaita kohtaamisia ja keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa.

Keskiviikkona vietimme yhteisen Follow-illan yhdessä niin, että sekä Keuruun että Helsingin Follow –luokat olivat yhdessä koolla. Ilta meni mukavasti tutustumisleikkien, juttelun ja pizzansyönnin merkeissä. Oli todella mukava päästä juttelemaan ja jakamaan kokemuksia kohtalotovereiden kanssa.

Tytöt osallistuivat lauantaina naisten brunssin järjestämiseen koristelun ja ruuanlaiton merkeissä. Aiheena brunssilla oli varmasti jokaista naista koskettava aihe ”Kivut ja vastoinkäymiset voimavaroiksi”. Tilaisuuden jälkeen tytöt saivat kiitosta osallistumisesta brunssin järjestämiseen seurakunnan naisilta.

Lauantai-iltana saimme olla mukana Minttukirkon nuortenillassa. Opettajamme Tommi kertoi aktiostamme ja Follow-opetuslapseuskoulusta tilaisuudessa. Me Follow:n apuohjaajat todistimme tilaisuudessa siitä, mitä Jumala on tehnyt meidän elämässämme ja halusimme rohkaista kaikkia kuulijoita ottamaan todesta Jeesuksen seuraamisen.

Keskiviikkoa ja lauantaita lukuun ottamatta illat olivat vapaa-aikaa, jonka jokainen sai käyttää niin kuin parhaaksi näki. Saimme Minttukirkolta lahjaksi uimahallilippuja, joten läheistä uimahallia ja kuntosalia tuli käytettyä ahkerasti. Lisäksi kävimme mm. elokuvissa, shoppailemassa pääkaupunkiseudun ostoskeskuksissa, Helsingin Saalemin nuortenillassa ja syömässä ulkona yhdessä pariinkin otteeseen. Joka ilta emme jaksaneet lähteä minnekään kauas, vaan vietimme myös aikaa Minttukirkolla rennon yhdessäolon merkeissä.

Olemme luokkana todella kiitollisia Minttukirkolle heidän vieraanvaraisuudestaan ja Mintun henkilökunnalle ja vapaaehtoisille heidän vaivannäöstään. Minttukirkko tarjosi meille ilmaisen ylläpidon ja tarjottu ruoka oli todella hyvää. Muutenkin meitä kohdeltiin todella hyvin ja koimme alusta asti olomme todella tervetulleeksi ja kotoisaksi.

-Jon

Syksy on uudistumisen ja kasvun aikaa

Koulua on käyty jo kohta kaksi kuukautta ja vieläkin ihmettelen, miten Jumala on johdattanut minut juuri Isoon Kirjaan, minulle täysin oikeaan paikkaan.

Viime keväänä ylioppilaslakin päähän vetäessäni olin varma, että menen yliopistoon lukemaan journalistiikkaa ja minusta tulisi isona journalisti. Hupsista keikkaa ja kuinkas kävikään! Jumala johdatti minua ihmeellisellä tavalla kohti Isoa Kirjaa koko kevään ja kesän. Muistan kun kerroin ystävälleni Juhannuskonferenssissa, kuinka upeaa olisi opiskella Isossa Kirjassa. En pystynyt silloin uskomaan siihen, että tulevana syksynä voisin opiskella täällä.

Iso Kirja oppimisympäristönä on hyvin rikas. Sinulla on ympärilläsi mahtavia opettajia, jotka opettavat sinulle kaiken mitä tarvitset, heiltä voit kysyä mitä vain ja he mielellään vastaavat. He haluavat auttaa sinua aina, on sitten kyse koulutehtävistä tai henkilökohtaisesta elämästä.

Ihmiset täällä ovat täynnä Jumalan rakkautta. Jokaisesta oppilaasta sädehtii ulospäin täydellinen rakkaus ja palava halu oppia lisää Jumalasta. He ovat aina sinun tukenasi mitä ikinä vastaan tulee sekä heillä on viisaita sanoja jokaiseen hetkeen.

Rukoilin viime keväänä ympärilleni ihmisiä, jotka rakastavat Jumalaa täydellä sydämellä ja eläisivät täysillä Jumalalle. Tuntui ettei mitään tapahdu ja olen aivan yksin. Mutta taas kerran, Jumalan ajoitus oli täydellinen. Tällä hetkellä ympärilläni on ihania ystäviä, joita en olisi koskaan voinut kuvitella. Ihmiset täällä ovat valtava siunaus elämääni ja jokainen on täydellinen Jumalan hioma timantti.

En olisi koskaan voinut uskoa kuinka paljon voin oppia näin lyhyessä ajassa itsestäni, ympärillä olevistani ihmisistä ja tietenkin Taivaan Isästä. Tuntuu, että jokainen kurssi on avannut aivan uusia ovia kohti Jumalaa, ja olen kasvanut hetki hetkeltä enemmän ja enemmän.

Minä pidän aina edessäni Herran. Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju.

Sen tähden minun sydämeni iloitsee, sieluni riemuitsee, ja myös ruumiini asuu turvassa.

Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä katoavaisuutta.

Sinä ilmoitat minulle elämän tien. Sinun kasvojesi edessä on yltäkylläinen ilo, sinun oikeassa kädessäsi ikuinen ihanuus. -Psalmi 16: 8-11

FolLOW on minulle juuri oikea kasvun paikka. Jokainen kurssi tähän mennessä on antanut minulle lisää näkemystä Raamattuun. Olemme käsitelleet tunnilla monesti asioita, mitä minun päässäni on pyörinyt enkä itse ole niihin saanut järkevää vastausta. Tunneilla on tullut esille uusia näkökulmia asioihin sekä muiden oppilaiden mielipiteet asioista on avartanut. Kristityn kasvu- kurssilla olemme käyneet läpi hyvin rankkoja aiheita, mutta ne ovat auttaneet käsittelemään niitä vaikeita asioita läpi. Kyseinen kurssi on ollut erittäin hyvänä tukipilarina omassa uskon kasvussa kohti Jeesusta Kristusta. En tiedä tulevaisuudestani paljoakaan, mutta luotan täysin Jumalan suunnitelmiin ja olen valmis siihen mihin hän minut johdattaa.

Ensi viikolla suuntaamme kohti Vantaan Minttukirkkoa ja meidän kotimaan aktiota! Odotan innolla erilaisia kohtaamisia ihmisten kanssa, ja sitä miten ryhmämme punoutuu entistä enemmän yhteen.

-       Rakkauden täyteisin halein Linda

Follow on täällä taas!

Tästä alkaa vuoden 2017 Follow -opetuslapseuskoulun blogin päivitys. Olen Heidi ja toinen kurssin esimerkillisistä, ei-hulttiomaisista apuohjaajista. Tarkoitus olisi nyt vähän avautua siitä, mitä Followlla on tämän alkusyksyn aikana ehtinyt tapahtua.

Koulua ja yhdessäoloa on takana jo useampi viikko, ja yhteiseen alkutaipaleeseemme on mahtunut jo monenlaista mukavaa tekemistä. Kun alkujännityksestä päästiin ja tulimme toisillemme tutuiksi, luokasta on kuoriutunut iloinen ja vilkas, opiskelusta (ja urheilusta) innostunut joukko, jonka kanssa ei taatusti tylsiä hetkiä tule. Opiskeluohjelmaan on kuulunut mm. Uskon perusteet -kurssi, jonka aikana olemme pähkäilleet ja pyrkineet hieman paremmin ymmärtämään esimerkiksi Jumalan olemusta ja kolminaisuutta. Raamattu -kurssilla olemme saaneet työkaluja Raamatun parempaan ymmärtämiseen, ja vapaa-ajallaan oppituntien jälkeen jokainen on käynyt läpi raamatunlukuohjelmaa, jonka tavoitteena on saada Raamattua tutummaksi. Näiden lisäksi olemme opetelleet evankeliointia ja todistamista, ja tunneilla olemme saaneet kuulla jokaisen todistavan siitä, mitä Jumala on tehnyt itse kunkin elämässä.

Opiskelun vastapainona olemme myös urheilleet ja kokoontuneet viettämään aikaa solutapaamisten ja rennon yhdessäolon merkeissä. Keuruun alkusyksy on ollut sateinen, joten ulkoliikunta on jäänyt hieman vähemmälle, ja olemme olleet jo monen monta kertaa kohottamassa kuntoamme salilla. Ennen opetuslapseuskoulun alkamista itseäni jännitti tieto siitä, että koulunkäynnin ohessa tulisimme myös urheilemaan. En pidä itseäni urheilullisena, enkä liiemmin pidä urheilusta (no okei, en tykkää siitä paljon yhtään), joten ennen koulun alkua ehdin jo moneen otteeseen miettiä sitä, miten pärjäisin muiden urheiluintoisempien seassa liikuntatunneilla. Huojennus oli kuitenkin suuri, kun tajusin, että jokainen saa urheilla tunneilla omaan tahtiinsa, ja että minä vähän huonokuntoisempikin pärjään kyllä menossa mukana. Olen ehkä jopa oppinut hieman tykkäämäänkin liikunnasta! Se on ihme se.

Illanvietoissa ja solutapaamisissa olemme saaneet tutustua toisiimme, jutella vakavia ja hieman hömpöttääkin yhdessä. Välillä olen miettinyt sitä, että mihin soppaan olen itseni pistänyt, kun yritän pysyä meidän energisen tyttöporukan mukana. No, myönnettäköön, että välillä olen itse ollut se, joka käy eniten ylikierroksilla. Mutta mukavaa on ollut! Tuntuu siltä, että tämän porukan kanssa olisimme tunteneet pidempäänkin kuin vain kuukauden päivät. Odottelen jo innolla luokkamme yhteisiä aktiomatkoja!