Pimeä syksy on edennyt jo marraskuun kynnykselle, ja on aika katsella vähän mennyttä lukukautta taaksepäin. Meillä tosiaan starttasi elokuussa Follow melko pienellä porukalla. Oli kiva huomata, miten pienen alkujännityksen jälkeen porukka alkoi hitsautua yhteen. Meillä alkoi heti melko intensiivinen ohjelma, johon sisältyi muun muassa liikuntaa, oppitunteja ja yhteisiä illanviettoja. Minulle itselleni paluu Isoon Kirjaan on ollut todella myönteinen kokemus, ja monesti tuntuukin että olen täällä kuin kala vedessä :)
Mitä asioita sitten itselleni on jäänyt parhaiten mieleen? Ehkä ensimmäisenä nostaisin esiin kotimaan aktion, jonka suoritimme Keuruulla, ja sen lähialueilla. Meillä oli päivittäistä toimintaa ja ohjelmaa, jonka aikana palvelimme esimerkiksi rukousillassa, jumalanpalveluksissa ja vanhainkodissa. Ehkä myönteisimpänä kokemuksena koin kuitenkin - ehkä hieman yllättäen - evankelioinnin. Kävimme nimittäin Keuruun markkinoilla evankelioimassa ja tekemässä hengellisyyskyselyä ihmisten kanssa. En ole koskaan mieltänyt itseni varsinaisesti "evankelistaksi", mutta yllätyin kuinka ihmiset olivat kiinnostuneita evankeliumin sanomasta, ja toisaalta miten antoisa kokemus se oli myös itselleni.
Toisena kokemuksena voisi mainita Ison Kirjan taittajaisten valmistelua, joka meni meidän luokaltamme viimeisen päälle nappiin! Follow:n näytelmä oli hienosti ja hauskasti toteutettu :). Saimme kunnian yhdessä ohjaajakollegani Marikan kanssa olla taittajaisten juontajina. Sekin meni hyvin, ja ihmiset tuntuivat tykkäävän :)
Henkilökohtaisesti voin sanoa, että olen oppinut tänä syksynä paljon uusia asioita. Olen huomannut, miten paljon lopulta hengellinen työ vaatii suunnittelua ja ajatustyötä. Kello tuntuu myös vähän väliä käyvän päälle, ja kun pitäisi sitä vapaatakin keretä pitämään... Lopulta kuitenkin kaikesta on aina onneksi selvitty.
Itse ajattelen, että tärkein tehtäväni on auttaa nuoria oppilaitamme kasvamaan ja oppimaan uusia asioita. Toivottavasti voin olla mahdollisimman paljon apuna sillä saralla. Nyt kuitenkin Espanjan aurinko kutsuu pikkuhiljaa, joten palaillaan!
Terv. Aki "aksa" Tamminen.