Juha valitsi MA-opinnot itseä ja elämää varten, Jumalan suunnitelmaan luottaen.
Juha Lehtonen, 46-vuotias perheenisä Tuusulasta, on monessa mukana Suomen helluntaikentällä. Fidan lähetystyön yksikön päällikkö on oman toimensa ohella yksi Jokelan Station-seurakunnan pastoreista. Lisäksi hänellä on rooleja Ison Kirjan suurtapahtumissa - sekä Juhannuskonferenssissa Missio-teltan esimiehenä, että nuorten YC-tapahtumaa järjestävässä tiimissä.
Hengellisten vastuutehtävien ja teini-ikäisten lasten värittämään elämään on muutama vuosi sitten tullut myös yksi uusi osa-alue: opiskelu. Juha nimittäin suorittaa MA-opintoja, eli kaksoistutkintoa IK-opiston pastoraalityön koulutuksesta yhdistettynä australialaisen Alphacrucis Collegen tarjoamaan Master of Arts -tutkintoon. Monimuotona, eli etä- ja lähiopetusta Keuruulla yhdistävänä kokonaisuutena tarjottavat ylemmät korkeakouluopinnot sopivat Juhan monipuoliseen elämään täydellisesti.
Kaipuu teologiseen koulutukseen
Ajatus teologista opinnoista oli alkanut itää Juhan mielessä jo aikana, kun hän työskenteli Järvenpään helluntaiseurakunnassa. Aluksi nuorisopastorina, ja myöhemmin seurakuntapastorina palvelleella miehellä oli sosionomin tutkinnon lisäksi johtajuuden erikoisammattitutkinto. “Kaipasin jo silloin lisää työkaluja hengelliseen työhön”, Juha muistelee. Hän etsikin eri vaihtoehtoja kouluttautumiseen, mutta mikään vastaantulleista vaihtoehdoista ei istunut senhetkiseen elämäntilanteeseen.
Seitsemän vuotta sitten seurakunnasta Fidan työntekijäksi siirtynyt Juha jatkoi sittemmin myös pastorin töitä, tällä kertaa Jokelan Stationissa oman työnsä ohella. Lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidalla toimiessaan hän alkoi nähdä kaipaamansa teologisen tutkinnon merkityksen myös laajemmasta näkökulmasta. “Maailmalla pastorit tarvitsevat tutkinnon työskennelläkseen seurakunnassa”, Juha taustoittaa. “Tajusin tarvitsevani lisää työkaluja, mikäli haluaisin saada paremmat mahdollisuudet toimia kansainvälisesti.”
Opiskelupaikan etsintä päättyi Keuruulle
Kun päätös työkalupakin täydentämisestä teologisella koulutuksella oli tapahtunut, alkoi opiskelupaikan etsiminen. Juha kävi pragmaattisesti läpi lähialueiden yliopistojen ja kansanopistojen tarjonnan. Ne eivät kuitenkaan vastanneet hänen tarpeisiinsa. “Iso Kirja oli totta kai paikkana jo entuudestaan tuttu”, Juha kertaa, “myös moni ystäväni oli kehunut opettajien tasoa.”
Lopulta IK-opisto paljastui ainoaksi vaihtoehdoksi, joka tarjosi Juhalle sekä sopivan kaksoistutkinnon, että mahdollisuuden suorittaa sen monimuoto-opintoina. “Juuri minulle mahdollinen opintopolku MA-tutkintoon, ja vieläpä joustavasti oman työn ohessa toteutettuna, oli täydellinen match”, Juha iloitsee. Samalla toteutui toive pastoraaliopinnoista, jotka ovat antaneet lisäarvoa, syvyyttä ja apua Stationin pastorin työhön.
Opiskelun opettelua
Käytännössä Juhan opiskelu tapahtuu omalla ajalla iltaisin ja viikonloppuisin läppärin ääressä, sekä noin kerran kuussa järjestettävän lähijakson aikana Keuruulla. “Olen suunnitellut valmistuvani kolmessa vuodessa, eli käytännössä minulla on kaksi kurssia syksyisin ja kaksi keväisin”, Juha selittää.
Vaihtelevan - ja välillä viikonloppujakin vievän - päivätyönsä ansiosta miehellä on silloin tällöin arkivapaita käytettävissään opiskeluun. Perheellisenä ihmisenä Juha on oppinut hyödyntämään rauhalliset hetket kirjoitustyöhön. “Esimerkiksi viikonloppuna muu perhe saattaa lähteä aamupäiväksi pois, ja itse jään kotiin hakkaamaan lukukauden viimeistä esseetä kuntoon”, hän hymähtää.
Sujuvan arjen varmistamiseksi Juha on joutunut opettelemaan paljon muutakin, kuin teologiaa. “Totta kai monimuoto-opiskelu vaatii oman ajan hallintaa - etenkin, kun kotona läppärin ääressä oleminen ei ole itselleni aina niin innostavaa”, mies tunnustaa.
Varsinkin esseiden kirjoittaminen on haastanut häntä opintojen aikana. “On pitänyt opetella, miten opiskelen”, Juha analysoi. “Etukäteen en esimerkiksi hahmottanut, mitä kaikkea esseeseen vaaditaan ja kuinka kauan sen valmiiksi saattaminen vie minulta aikaa, mutta nyt tiedän varata siihen noin kolmisen päivää”, hän selventää.
Lähijaksot virkistävät ja vievät syvään päätyyn
Keskustelun siirtyessä esseistä lähijaksoihin, Juhan ääni kirkastuu: “Opiskeluviikonloput Keuruulla ovat aina kivoja!” Lenkkeilystä pitävä mies pakkaa mukaansa Isoon Kirjaan juoksukamppeet, ja ottaa kaiken ilon irti torstaista sunnuntaihin kestävästä arjen hengähdystauosta kerran kuussa.
Kevyen liikunnan vastapainoksi opetus lähijaksoilla menee todella syvälle. “Opettajien ammattitaito ja sisältöosaaminen ovat tosi korkealla tasolla”, Juha kiittelee opetuksen laatua. Kun opiskeluryhmä koostuu aikuisopiskelijoista, joilla on takanaan työelämää ja muutakin koulutusta, myös yleisten keskustelujen taso on kova.
Yksi MA-opinnoissa käytetty opiskelun muoto on debatointi, eli väittely. Opettaja antaa opiskelijoille aiheen, kaksi näkökulmaa siihen ja kysyy sitten väittelyn osapuolilta, kumpi on oikeassa. “Kun läsnäolijoita yhdistää syvä usko, mistä tahansa aiheesta uskaltaa puhua”, Juha kuvailee, ja lisää sitten: “debattien lopputuloshan on usein se, ettei kumpikaan osapuoli ole täysin oikeassa tai väärässä.”
Juuri debattien syvälliset ja vaikeatkin aiheet haastavat opiskelijoita, mutta samalla antavat paljon. “Kun usko on vahvalla pohjalla, ei tarvitse pelätä, mihin keskustelu johtaa”, Juha rohkaisee. “Debatit rikastuttavat omaa ajattelua eniten, kun syntyy halu oppia ymmärtämään vastapuolta.”
Opiskelua elämää varten
Juha suhtautuu opiskeluun jalat maassa -asenteella. Hän ei näe suurinta painoarvoa pelkästään valmistumisella, vaan opiskelulla ylipäätään. “En tiedä, minne elämäni johtaa, mutta tällä tutkinnolla poistan mahdollisia esteitä tulevaisuudesta”, mies pohtii.
“En tiedä, missä kaikkialla Jeesus vielä haluaa mun palvelevan, mutta ainakin teen oman osuuteni - sen minkä tällä hetkellä voin”, Juha hymyilee. Hän näkee opiskelun arvon erityisesti oman elämänsä ja ajattelunsa rikastamisessa.
“Kuka tahansa, joka haluaa elämälleen vahvempaa raamatullista osaamista ja pohjaa, hyötyy MA-opinnoista”, Juha kannustaa. Erityisesti hän suosittelee monimuoto-opintoja niille, jotka kaipaavat teologista tutkintoa työelämässään - kuten pastoreille. He eivät kuitenkaan ole ainoa ryhmä, joka opintoihin voi hakeutua. “Kannattaa harkita opiskelua, jos mielessä kutkuttaa, olisiko Jumalan valtakunnan työ minua varten”, Juha vinkkaa.