Marko Halttunen on tuttu näky Juhannuskonferenssin lavalla.
Hengellisiä puheita kolmekymmentä vuotta työkseen pitänyt Marko Halttunen opettaa Iso Kirja -opiston viikonloppukurssilla vaikuttavan saarnan pitämistä.
Iso Kirja -konferenssikeskuksen johtaja Marko Halttunen on saanut toimia sananjulistajana ympäri Suomea jo kolme vuosikymmentä.
Valmistuttuaan raamattukoulusta Brysselistä, Halttunen työskenteli seitsemän vuotta pastorina Lievestuoreella ja Nurmijärvellä. Vuonna 2001 kutsu kävi Isoon Kirjaan.
- Elleivät toimenkuvaani olisi kuuluneet seurakuntavierailut saarnaamisineen, tuskin olisin ottanut tehtävää vastaan, Halttunen paljastaa 23 vuotta myöhemmin.
Sen jälkeen hän onkin ollut tuttu näky paitsi Ison Kirjan terveisten tuojana seurakunnissa ympäri Suomen, myös Juhannuskonferenssin lavalla.
Puhetta pienestä pitäen
Pikkupojasta asti Halttunen on ollut puhuvainen. Hän muistelee erään opettajansa kerran letkauttaneen:
- Markosta tulisi hyvä pappi tai poliitikko!
10-vuotiaana uskoon tullut nuori mies piti kuusitoistakesäisenä elämänsä ensimmäisen varsinaisen puheen seurakuntansa kuorovierailulla.
- Olin opetellut puheen ulkoa ja kirjoittanut kappaleiden alkusanat ylös muistilapulle. Vaikka tilanne jännitti, puhe onnistui varsin hyvin!
Continental Theological Seminary -raamattukoulussa Brysselissä Halttunen tutustui homiletiikkaan, eli saarnaoppiin. Etenkin Tekstiä selittävä saarna -kurssin luotsaaja oli syvällinen opettaja ja innoittava saarnaaja George Batson.
- Tekstiä selittävä saarna sekä haastoi Raamatun tutkimiseen, että antoi hyviä työkaluja tutkimustulosten esittämiseen saarnan muodossa.
Konferenssikeskuksen johtajan monipuolisen työn ohella Halttunen on opettanut IK-opiston saarnakursseja. Vuonna 2007 aiheesta valmistui myös gradu otsikolla ‘Saarnasta vaikuttava vai kuivattava?’.
- Palvelutyöni yksi ydinasioita on julistajan kutsumus. Iso Kirja on tarjonnut upean alustan toteuttaa omaa kutsumustani, konferenssikeskuksen johtaja kiittelee.
Marko Ison Kirjan seurakuntavierailulla Teuvalla 2024.
Vaikuttavan saarnan valmistaminen
Halttusen Pro Gradu -tutkielmassa nousi esiin eri tekijöitä, jotka tekevät saarnasta vaikuttavan.
- Ensinnäkin aiheen ja valitun tekstin pitäisi olla merkityksellinen puhujalle itselleen.
Puheen pitää siis sytyttää puhujaa, että se voi sytyttää myös kuulijaa. Halttunen muistelee Veikko Mannisen sanoneen joskus:
- Sanan ei pitäisi mennä vain silmistä sisään ja suusta ulos, vaan sen pitäisi tehdä lenkki vähän syvemmältä.
Jotta lenkki kiertäisi aina sydämen kautta, Sanaa tulisi Halttusen mukaan tutkia huolellisesti ja ottaa aikaa puheen valmisteluun.
- Hyvä puhe on hyvin jäsennelty; selkeä runko auttaa sekä puhujaa puhumaan, että kuulijaa kuuntelemaan, hän muistuttaa.
Sen lisäksi on tärkeää, että saarnassa käytetään ymmärrettävää kieltä.
Kohderyhmän tuntemus nousikin yhdeksi vaikuttavuustekijäksi Halttusen tutkielmassa.
Teemassa pysyminen
Saarna sisältää parhaimmillaan vain yhden ajatuskokonaisuuden. Raamatun teksti vaatii siis valmistelijalta rajaamista.
- Kannattaa lukea tekstiä niin kauan, että sen fokus tulee selvästi esille, Halttunen vinkkaa.
Fokus tarkoittaa osuvasti polttopistettä. Halttunen kehottaa etsimään tekstistä teeman, joka polttopisteessä palaa.
Teknisesti saarnan valmisteluun löytyy paljonkin ohjeita. Tekstin jäsentelyssä on hyvä olla tietyt pääkohdat, kuten ne kuuluisat "kolme pointtia".
Pääkohtien tarkoitus on korostaa saarnan valittua teemaa.
- Ne kannattaa järjestää joko loogisesti tekstin mukaisesti tai kokemuksellisesti tärkeysjärjestyksessä siten, että viimeinen kohta on kaikkein voimakkain.
Teknistäkin valmistelua tärkeämpää saarnan valmistelussa on kuitenkin riittävä aika aiheen prosessointiin ja rukoukseen.
- On tärkeää, että saarna-aihe on kypsynyt puhujan omassa mielessä, Halttunen muotoilee.
Siksi puhetta ei kannattaisi valmistella ihan edeltävänä päivänä puheen pitämisestä.
- Jotkut saarnan siemenet voivat itää pitkäänkin, mutta mielellään viikon kypsyttely- ja valmisteluaika kannattaisi varata.
Saarna on vuorovaikutusta kuulijoiden kanssa.
Vuorovaikutusta ja voitelua
Saarnan pitämisessä ratkaisevat puhujan persoonallisuuden lisäksi Pyhän Hengen vaikutus.
- Kokemus voi tuoda puhumiseen rutiinia ja rentoutta, mutta liika rutiini voi pahimmillaan olla rutikuiva, Halttunen pohtii.
Siksi rutiini ei koskaan korvaa rukousta. Hengellisen puheen pitäjä tarvitsee voitelua.
Lisäksi vaikuttavan puheen elementtejä olivat Halttusen tutkielmassa sanoman soveltuvuus ja vuorovaikutus kuulijakunnan kanssa.
Varsinainen saarnan esitystilanne on parhaimmillaan kuin yhteinen matka:
- Saarnaaja toimii oppaana ja kuulijat kiitollisina seuraajina uutta oppineena.
- Matkan ei pidä olla liian pitkä tai lyhyt, eli kannattaa huomioida tilanteeseen sopiva saarnan kesto, Halttunen muistuttaa.
Ulkoiset tekijät eivät ole yhdentekeviä
Lopuksi konferenssikeskuksen johtaja suosittelee eliminoimaan kaikki esteet kommunikoinnin tieltä.
- Kiinnitä huomiota tilaan, etäisyyteen, äänentoistoon, käytökseen ja ulkoasuun, hän luettelee.
Pukukoodit ovat nykypäivänä rentoutuneet, mutta Halttunen kehottaa edelleen valitsemaan tilanteeseen sopivan asun.
- Ihmiset kiinnittävät ensimmäisenä huomion ulkoisiin asioihin, joten niiden ei kannata antaa muodostua esteeksi saarnan varsinaiselle viestille.
Ääntä kannattaa käyttää vaihtelevasti oman persoonallisuutensa rajoissa, samoin ilmeitä ja eleitä.
- Puheteknisissä asioissa, kuten äänenkäytössä, voi aina kehittyä.
Dokumentista draamaan
Viime aikoina Halttunen on alkanut kiinnittää huomiota puheissaan myös tilankäyttöön.
- Lavaleijona ei tarvitse olla, mutta puhujakoroketta voi hyödyntää monin tavoin esimerkiksi havainnoidakseen tekstin maantieteellisiä paikkoja.
Halttusen pari vuotta sitten pitämästä joulusaarnasta muodostuikin lähestulkoon monologinäytelmä.
- Liikuin langattoman mikin kanssa Nasaretista, eli puhujapöntöstä, ensin Betlehemiin ja sieltä Egyptiin. Lopuksi tultiin takaisin Nasaretiin.
Teemaan pääsee perehtymään tarkemmin Ison Kirjan Dokumentista draamaan -viikonloppuseminaarissa 19.-20.4.2024. Kurssin opettajana toimii Marko Halttunen.
Haastattelu on julkaisu alunperin Ristin Voitto -lehdessä 12-13/2024.