IK-opiston Kutsumuspolku oli unelmien täyttymys Maija Peltomäelle. Vuoden kestäneet monimuoto-opinnot innostivat löytämään oman polkunsa ja olemaan rohkeasti kristitty arjen keskellä.
Erään seurakunnan tilaisuuden jälkeen porilainen Maija Peltomäki nappasi aulasta mukaansa pienen, puhuttelevan esitteen IK-opiston Kutsumuspolusta. Se ei koskaan kulkeutunut kotiin asti, vaan jäi Maijan autoon. Siellä esite kuitenkin pomppasi Maijan silmiin kerta toisensa jälkeen.
“Unelmani on ollut, että kaikki saisivat tuntea Jumalan henkilökohtaisesti. Ja tarkoitan tällä myös kristittyjä - toivoisin jokaisen meistä saavan jumalasuhteeseensa lisää syvyyttä ja merkityksellisyyttä”, Maija taustoittaa.
Haave jumalasuhteen syventymisestä alkoi konkretisoitua Maijalle, kun pieni esite auton penkillä muistutti uudelleen ja uudelleen IK-opistolla alkavasta koulutuksesta. Koska Kutsumuspolku järjestettiin monimuoto-opintoina, eli viikonloppuisin tapahtuvin lähiopetusjaksoin, työssäkäyvän perheenäidin oli lopulta helppo hakea mukaan.
Jumalan ja luonnon rauhaa keskellä Suomea
Kutsumuspolun lähiopetusjaksot Keuruulla olivat Maijalle kuukauden odotetuimpia viikonloppuja. Haastavan työn ja hektisen perhearjen vastapainoksi Ison Kirjan luonnonläheisissä maisemissa opiskelu perjantaista sunnuntaihin uskovien yhteydessä oli täydellinen keidas.
“IK-opiston Keuruun kampus on upea paikka! Koin siellä konkreettisesti Jumalan rauhan ja läsnäolon monipuolisen luonnon keskellä”, Maija kuvailee.
Eri-ikäisistä koostuva ryhmä tutustui nopeasti toisiinsa. Päivisin syvennyttiin uuden oppimiseen ja käytännön harjoitteisiin, iltaisin kokoonnuttiin vielä yhdessä rukoilemaan ja ylistämään. Oman jumalasuhteen syventämiseen oli vihdoinkin kunnolla aikaa.
“Ensimmäiset viikonloput ehdittiin onneksi viettää paikan päällä Keuruulla. Koronan vuoksi jouduimme olemaan etänä muutaman kerran, mutta siinä vaiheessa tunsimme toisemme jo niin hyvin, että tunnelma oli etäyhteydestä huolimatta välitön”, Maija kertaa.
“Kirsikkana kakun päällä vietimme opintojen jälkeen luokkakokouksen, johon osallistui kahden ensimmäisen järjestetyn Kutsumuspolun opiskelijoita. Siellä saimme vielä koota oivalluksia yhteen ja kerrata oppimaamme.”
Innostavaa opetusta ja oman kutsun vahvistumista
Maijan innostus opinnoista on käsinkosketeltavaa, eikä ihme. Koulutuksesta on jäänyt vahva tunnejälki. Yhdessä jaetut hetket jäivät mieleen ja oman kutsun vahvistuminen on antanut uutta rohkeutta arkeen opintojen jälkeenkin.
“Kutsumuspolku oli kuin kurkistus siihen, mikä on oma paikkani palvella. Sain ideoita seurakunnan kautta toteutettavien tapahtumien toteutukseen ja evankeliumin levittämiseen omalla tyylilläni”, Maija kuvailee.
Opetuksen monipuolisuus ja laatu saavat Maijalta kiitosta. “Pekka Perhon selkeästä, konkreettisesta ja todella innostavasta opetuksesta pystyi aina poimimaan helmiä, jotka jäivät elämään ja palasivat mieleen vielä myöhemminkin”, hän muistelee.
Muutkin opettajat olivat merkittävässä roolissa Kutsumuspolulla. Maijan mieleen jäi mm. Eeva Vainion terapeuttinen ote ihmisten kohtaamiseen sekä monet koskettavat esimerkit elävästä elämästä. Ville Pitkänen puolestaan opetti selkeästi ja Raamattu-keskeisesti solutyöstä. Vaikeammaksi aiheeksi koettu apologetiikka taas kirkastui Tommi Lenhon käsittelyssä.
Kutsumuspolulla pystyy opiskelemaan myös vapaatavoitteisesti, mutta tehtävien tekeminen oli mielekästä Maijalle. “Keräsin jokaisen lähiviikonlopun opetuksesta muistiin “timantteja”, jotka julkaisin Facebookissa. Siellä ne herättivät kiinnostusta, ja evankeliumi tuli esille luonnostaan! Siinä sivussa sain materiaalia myös oppimispäiväkirjaan.”
Valona ja suolana maailmassa
Maija kuvailee Kutsumuspolkua matkana, jonka jälkeen ei ole enää ennallaan: “Jotain vain loksahti sisälläni juuri oikealle paikalleen”, hän iloitsee. Hän suosittelee opintoja aivan jokaiselle uskovalle ikään katsomatta.
“Meidät kaikki on kutsuttu elämään uskoamme todeksi siellä, missä jo olemme. Kutsumuspolun aikana huomasin, että minähän voin toteuttaa kutsumustani ja elää unelmaani juuri nykyisessä elämäntilanteessani”, Maija hymyilee.
Rohkea porilainen onkin ottanut Kutsumuspolun innoittamana uusia askeleita kotiseurakunnassaan: hän aloitti vapaaehtoisena toimijana Porin Helluntaiseurakunnan solutyön koordinaattorina. Konkreettisen johdatuksen myötä hän aloitti myös uuden solun, joka oli rukousvastaus monelle seurakuntalaiselle.
Inspiroivaksi Maija kokee myös keskustelut, joita hänen sosiaalisen median hengelliset päivitykset ovat kirvoittaneet työyhteisössä. “Moni on ollut kiinnostunut opiskeluistani, kun olen avoimesti kertonut niistä. Kysymysten myötä olen saanut todistaa uskostani Jumalaan aivan arkipäiväisten tilanteiden keskellä”, hän iloitsee.
Maijan avoimuuden myötä evankeliumi on tullut esille ilman saarnaamista. “Olen saanut paljon intoa olla rohkeammin oma itseni. Siihenhän meidät kristityt on kutsuttu - valoksi ja suolaksi maailmaan!”