Terapeuttisen sielunhoidon koulutus aloitettiin Isossa Kirjassa syksyllä 2014. Ennen sitä pohdittiin, millainen terapeuttisen sielunhoidon malli koulutukseen valitaan. Ensimmäisessä vaiheessa valittiin kuvaamaan ihmisten ongelmallisia tilanteita terapeuttisten intervaatioiden metamalli (Mikael Leiman).
Tämän valinnan taustalla on, että ihmisten tapa kokea ongelmia ei riipu siitä tulevatko he hakemaan apua sielunhoidosta vai psykoterapiasta. Tämän mallin avulla voimme kuvata, miten asiakas suhtautuu ongelmaansa.
Kun henkilö on objektipositiossa suhteessa ilmiongelmaan, hänen on monesti vaikea päästä subjektipositioon tilanteessaan ominavuin. Kaikki ongelmat eivät kuitenkaan ole vakavia persoonallisuusrakenteesta tai vakavista mielenterveyden ongelmista johtuvia ongelmia, joihin psykoterapia soveltuu paremmin, vaan on myös hengellisen elämän ongelmia ja tavallisia useimmille ihmisille tuttuja elämän haasteita. Näihin jälkimmäisiin ongelmiin soveltuu sielunhoitoterapia.
Miten sitten Ison Kirjan lanseeramassa terapeuttisen sielunhoidon mallissa kasvatetaan havaitsijapositiota ja sitä kautta subjektipositiota?
Ison Kirjan malliin on otettu Ulla Dahlenin sydäntalon malli, jossa tarkastellaan tunteiden, tahdon ja ajatusten kautta omaa tapaa toimia. Yksilöillä on monissa tilanteissa taipumus jumittua johonkin huoneeseen ja tarkastella ongelmaansa sieltä käsin, jolloin esimerkiksi tunteet voivat johtaa yksilön elämää. Mallin tarkoituksena on tarkastella ongelmaa monipuolisesti ja näin kasvattaa asiakkaan havaitsijapositiota. Siihen miten tunteemme, ajatuksemme ja tahtomme toimii, vaikuttaa menneisyytemme ja ne asiat, joita pyrimme välttelemään omassa elämässämme.
Mikä tästä mallista tekee sitten sielunhoitoa?
Kristityn ihmisen tarkoituksena on kasvaa hengellisesti. Kristuksen antama elämä ja lohdutuksen tulisi päästä meihin ja meidän kauttamme kanssakulkijoihimme. Tämän elämän ja lohdutuksen kulkemisen esteenä on esteitä jumala- ja ihmissuhteissa sekä suhteessa itseemme. Jotta ihminen voi kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla, hänen tulee kasvaa myös tavallisena ihmisenä emotionaalisesti, sosiaalisesti ja kognitiivisesti. Vastuullisuus kuuluu sekä aikuisuuteen yleensä että kristillisen ihmiskuvaan.
Sielunhoito ei koskaan ole vain kahden ihmisen välinen suhde vaan siihen liittyy aina myös suhde Jumalaan. Jumala on läsnä terapeuttisen sielunhoidon prosessissa kolmella tavalla. Hän on läsnä suorassa yhteydessä sekä sielunhoitajaan että autettavaan. Tämän lisäksi Hän on läsnä sielunhoitajan ja autettavan välisessä prosessissa. Rukouksella on tärkeä merkitys tämän prosessin kulussa. Sielunhoitajan tulee rukoilla ennen tapaamista, jotta hän voi itse avata mielensä Jumalan vaikutukselle prosessissa. Rukous perustuu suhteeseen. Jos suhde ei ole avoin ja rehellinen Jumalaa kohtaan sielunhoitajan omassa elämässä, miten se voisi olla siinä prosessissa, missä hän on autettavan kanssa. Asiakas voi itse valita rukoileeko hän ennen terapeuttista sielunhoitoa vai ei. Mutta asiakkaankin kohdalla henkilökohtainen rukous avaa uusia mahdollisuuksia Jumalan kohtaamiselle prosessin aikana. Kolmas vaihe rukoukselle on itse tapaamisen aikana.
Koska rukous perustuu suhteelle, itse rukous auttaa erilaisten lukkojen parantumisen sitä mukaan, kun ihminen uskaltautuu kohtaamaan Jumalan rehellisesti sellaisena kuin on. Sielunhoitoterapiassa pyritään itsensä hyväksymiseen niin, että voi olla rehellinen itselleen Jumala ja ihmissuhteissaan. Itsensä hyväksyminen ja rehellisyys omien heikkouksienkin kohdalla ovat usein psyykkisen työn takana. Terapeuttisessa sielunhoidossa pyritään tähän psyykkiseen työhön tarkastelemalla omaa elämää Jumalan kanssa tunteiden, ajatusten ja tekojen huoneiden kautta. Kun ihminen on työntänyt hankalia tunteita, asioita, joita tulisi ajatella ja prosessoida ja tahdon päätöksiä itsensä näkyviltä pois, hän on objektipositiossa. Näiden asioiden tarkastelu auttaa ihmistä pääsemään omassa elämässään subjektipositioon ja näin vaikuttamaan itse oman elämänsä tapahtumiin.
Jumala on antanut ihmiselle kyvyn prosessoida asioita ja tehdä valintoja, Hän auttaa ihmisiä pääsemään subjektipositioon. Kyky kommunikoida ja vastaanottaa rakkautta kuuluvat yhteyteen. Rukouksessa Jumala antaa voimaa jakaa kipeimpiäkin asioita itsestä ja omasta elämästään. Jumalan tapa myös herätellä ihmisen mieltä muistamaan ja tunnistamaan asioita helpottaa prosessin kulkua.
Jumala kuitenkin tekee harvoin ihmeitä, ja monesti asiakkaan mieli on sillä tavalla puolustusasemissa, että on vaikeaa kohdata Jumalaakin. Näihin tilanteisiin terapeuttinen sielunhoitaja pyrkii tuomaan läsnäoloa ja kohtaamista ihmissuhteen tasolla. Vuorovaikutussuhde, joka on asiakkaan ja sielunhoitajan välillä merkityksellinen ja sitä ei voi ohittaa jumalasuhteella. Jumala on luonut ihmisen suhteeseen toistensa kanssa ja ongelmat jotka monesti ovat saaneet alkunsa jossakin suhteessa myös tervehtyvät suhteessa.
Ison Kirjan terapeuttinen sielunhoito käyttää siis sekä terapeuttisia että hengellisiä menetelmiä. Opiskelija ohjataan näiden molempien menetelmien käyttöön koulutuksen aikana. Opiskelija joutuu myös työstämään omaa itseään objekti-subjekti -akselilla sekä suhteessa itseensä, muihin ihmisiin ja Jumalaan.
Eeva Vainio