Mitä epäterve kristillisyys oikein on? Kristinuskon harjoittaminen voi olla epätervettä ainakin kahdessa mielessä.

Jeesus Kristus on koko Raamatun keskipiste. Hän kulkee punaisena lankana jokaisessa kirjassa ja kokonaisuudessa.

Juuri kun kuvittelen kasvaneeni kristittynä ja saavuttaneeni hengen hedelmiä, huomaankin toimivani ja tuntevani eri tavalla kuin haluaisin.

Mikä on uskottavampaa ja vilpittömämpää, kuin todistuksemme, joka heijastaa Jeesuksen työtä elämässämme?

Ensimmäinen askel on ymmärtää, että kaikkea ei voi ymmärtää. Seuraavat askeleet voivat kuitenkin avata ovia kohti perustellumpaa uskoa.

"Jumalan tietäminen ja tunteminen eivät ole ristiriidassa. Kun me haluamme oppia tuntemaan Jumalaa paremmin, siihen liittyy se, että me myös tiedämme Hänestä."

"Meidän pitäisi pystyä olemaan Raamatun äärellä rehellisesti tunteidemme kanssa, emmekä voi sulkea tunteita uskonelämästä pois."

"Kun puhutaan teoista, olennaista on, että kasvammeko ja menemmekö me kohti Kristusta, eikä siitä, onko meillä taivaspaikka tai välttelemmekö me tiettyjä syntejä."

"Kysymys on siitä, mikä teoria selittää parhaiten kaikki todisteet, eli Jeesuksen tyhjän haudan, ylösnousemusilmestykset ja epäilijöiden kääntymykset."

"Kaikki, mikä ei ole loogisesti mahdotonta, on mahdollista. On itse asiassa mahdollista, että lehmätkin lentää, eikä mikään sulje ihmeiden mahdollisuutta pois"